● Kukapa ei haluaisi säilyttää monipuolista lähipalveluverkkoa

BLOG by Aino Närkki
Kirjoittaja on Riihimäen Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (Kokoomus Riihimäki)

Riihimäen palveluverkkosuunnitelman ”toinen tuotantokausi” on loppusuoralla. Selvityksen tavoitteena on muokata kaupungin palveluverkko sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. On harmillista, että kansalaiskeskustelua on käyty lähinnä vain kouluverkkoon liittyen, kuten Riihimäen Perussuomalaiset ry:n kirjoituskin 18.9.2020 ilmentää.


Koulut ovat tärkeä osa palveluverkkoa, mutta eivät vaikein ratkaistava asia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että todennäköisyys sille, että lapsia 10 vuoden kuluttua olisi kotikaupungissamme merkittävästi enemmän kuin tänä päivänä, on melko pieni. Riihimäelle muuttaneet henkilöt ovat pääosin yli 65 -vuotiaita. Meillä ei ole ollut toistaiseksi tarjota merkittävää määrää uusia työpaikkoja, mikä olisi tärkein seikka saada alueen lapsilukua suuremmaksi.


On hyvä asia, että palveluverkkosuunnitelman kakkosversio esittelee koulujen osalta vaihtoehdot ja jättää eniten keskustelua aiheuttaneet kysymykset myöhemmän tarkemman harkinnan varaan. Eli kansalaisia halutaan kuulla myös jatkossa.


Talouden osalta ovat ajat erittäin epävarmat. Kuntien talous oli yleisestikin ottaen historiallisen huonolla tolalla jo ennen koronaa. Koronan myötä tilanne on heikentynyt ja emme edes vielä tiedä kuinka paljon. Joitakin yksityiskohtia tiedämme; esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalan lisätalousarvion loppusumma on 13,6 miljoonaa euroa eikä lisärahan tarve varmaankaan jää siihen.


Tiedossa olevat epävarmuustekijät edellyttävät toimilta maltillista harkintaa. Sitä on mielestäni vaikea löytää palveluverkkoselvityksen kanssa samanaikaisesti vauhdikkaasti edenneestä osaamiskeskushankkeesta. Tämä noin 9 miljoonan digitalisaatioinvestointi on toteutettu solmimalla pikaisesti sopimus suorahankintana Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Mukaan kuvioon on laskettu esimerkiksi sote-asiat, joiden osalta maan hallitus kaavailee joulukuussa eduskuntaan menevien lakiesitysten mukaisia sote-maakuntia. Rahoituksen osalta osa-rahoitukseksi lasketaan ns. edelläkävijäpalautuksia 3,7 miljoonan edestä. Esityksen mukaan täyttä varmuutta niiden saamisesta ei ole. Me siis ikään kuin lainaamme rahaa Kuntien Tiera Oy:lle, jotta se pääsee kehittämään palvelua, jota se myy mutta jota ei vielä ole olemassa?


Kilpailuttamisen mukanaan tuoma markkinapotentiaalin kartoitus ja vertailevat vaihtoehdot on osaamiskeskushankkeen osalta sivuutettu toteamuksella ”ei tarvitse kilpailuttaa”. Ilmeisesti osa kaupungin keskeisistä päättäjistä asettaa ensisijaiseksi argumentikseen sen, että sopimuskumppani on kuntien omistama yritys. Tämä siinäkin tapauksessa, että referensseja vastaavista onnistuneista hankkeista ei näyttäisi olevan tarjolla.

Aikalisän ottaminen ja hyvä harkinta ovat eri asia kuin hankkeen vastustaminen. Osaamiskeskushankkeen ulos kirjoitettu tavoite on tehdä Riihimäestä valtakunnan digitaalisin ja menestyksekkäin kunta. Palveluverkkoselvityksen tavoite on luoda tiekartta muutaman vuosikymmenen päähän. Hyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii ainakin poliittisten ryhmien yhteistyötä, faktojen selvittämistä, vaihtoehtojen vertailua ja malttia edetä sitä mukaan kuin todellista valmiutta on olemassa.

Aino Närkki
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (Kokoomus), Riihimäki