● Suunnitelma ja päätökset ovat kaksi eri asiaa

BLOG by Aino Närkki
Kirjoittaja on Riihimäen Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (Kokoomus Riihimäki)

Riihimäen palveluverkkosuunnitelma on saanut aikaiseksi runsaasti tervettä keskustelua. Onkin ensisijaisen tärkeää, että veroeurojen käyttö suunnitellaan huolella. Päätöksiä tulee tehdä kuntalaisia kuunnellen, mutta faktoihin perustuen.

Osin kovaäänisen ja pääosin kouluverkkoon keskittyneen keskustelun tuoksinassa on unohtunut, että selvitys koskee kaupungin kaikkia palveluita. Tavoitteena on löytää etenemistie, jonka kantaa vuoteen 2040 ja turvaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta pitkässä juoksussa. Palveluverkkoselvitys ei ole taloussuunnitelma eikä päätösasiakirja. Kyse on ihmisten arkeen vaikuttavista asioista ja siksi keskustelua tulee käydä avoimesti.

Kunnan raha on kuntalaisten rahaa. Kuntapäätöksiä ei useinkaan tehdä talous edellä. Jos näin olisi, olisi Riihimäelläkin moni asia päätetty toisin jo aikapäiviä. Kun kuntalaisina vaadimme ”kalliiden” järjestelmien säilyttämistä, tulee meidän kuitenkin tiedostaa, että samalla joudumme maksamaan kustannukset eli veroja on enemmin tai myöhemmin korotettava. Maksu lankeaa työssä käyville ja eläkeläisille riippumatta siitä, mitä palveluita sattuvat tarvitsemaan.

Riihimäkeläisiä oli viime vuoden lopussa 29 104. Väestöennusteen mukaan meitä näyttäisi olevan vuonna 2040 yhteensä 30 463 (kasvu 0,2 %). Nyt 65+ kuntalaisten osuus on 21,3 % ja vuonna 2040 huomattavasti korkeampi. Helsinki on ainoa alue maassamme, jonka väestö kasvaa aidosti, sielläkin alle prosentin. Jos Riihimäki kasvaa nykyvauhdilla tai hieman enemmän vuoteen 2040, olemme onnellisten joukossa. Pääosassa Suomea väki tulee vähenemään. Monet Riihimäelle viime vuosina muuttaneet ovat yli 65-vuotiaita.

Tänään on tulevaisuuspäivä ja usko tulevaisuuteen on eräs tärkeimmistä. Perusteltu usko ja kuvitelma ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. On toivottavaa, että Riihimäelle ilmaantuu lähivuosina suuri joukko uusia lapsiperheitä. Sen eteen tehdään kovasti työtä. Tämän päivän investoinnit ja merkittävät päätökset tulee kuitenkin tehdä olemassa olevan tiedon varassa.

Vasemmistoliiton ryhmä ehdotti (AP 3.3.20) 50:n kiintiöpakolaisperheen ottamista Riihimäelle. Näin ikärakenne saattaisi hieman aleta, mutta onko meillä tarjota tulijoille koulutusta ja työtä? Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain n. 750 henkilöä kiintiöpakolaisina. 50 lapsiperhettä olisi erittäin merkittävä osa siitä.

Riihimäen kaupungilla on iso kiinteistömassa. Osa kiinteistöistä on elinkaarensa loppupäässä tai epätarkoituksenmukaisia. Viime vuosina rakennuksia on korjattu ja uudistettu noin 100 miljoonalla eurolla. Lähivuosina jotain on tehtävä, jotta rahaa ei valu suhteettomasti seiniin palveluiden sijasta.

Palveluverkkoselvityksen mukaan kuntalaiset ovat pääosin tyytyväisiä lasten ja nuorten palveluihin. Nyt perusopetuksessa on 3 000 oppilasta 11 koulussa ja oppilasmäärän pienentyminen on tiedossa oleva asia. Noin 97 % väestöstä asuu 3 km:n säteellä asemasta. Lähtökohtamme perhe- ja lapsiystävällisten ratkaisujen löytämiseksi ovat siis maantieteen puolesta paremmat kuin monessa muussa kunnassa. Aseman lähialueiden kehittäminen vetovoimaiseksi ja kouluverkoston tarpeiden mukainen mitoittaminen eivät ole vastakkaisia asioita tai toistensa vaihtoehtoja. Molemmissa asioissa on kuitenkin kaupungin päättäjien ja johdon syytä kuunnella kuntalaisia herkällä korvalla.

Ikääntyneiden palvelut ovat Riihimäen haaste. Vasemmiston kirjoituksessa AP 3.3.20 ikääntyneiden resurssitarpeet siirrettiin mahdolliselle tulevalle maakuntajärjestäjälle. Maan hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa on kyse lähinnä hallinnon uudistamisesta ja uudistuksen aikataulu ja toteutus ovat erittäin epävarmalla pohjalla. Vaikka muutos tapahtuisikin, niin toivottavasti riihimäkeläiset vanhukset saavat edelleen asua kotikunnassaan. Sote-uudistus ei tee esimerkiksi Riihikodista yhtään sen ajanmukaisempaa vanhusasiakkaiden näkökulmasta katsottuna. Soten siirtyminen maakunnalle merkitsee myös sitä, että jäljelle jäävien kaupungin kiinteiden kulujen osuus nousee talousarviossa.
Terveen kuntatalouden takana on aina elinvoimaa alueelle tuova yritystoiminta ja työpaikat.

Tammikuussa meillä oli työttömänä 1 486 henkilöä (työttömyysaste 7 %) ja pitkäaikaistyöttömiä oli 187. Jos onnistumme alueen elinvoiman kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa, voimme rauhassa keskustella palveluverkon kehittämisestä eri hallintokunnissa palveluiden alasajon sijaan. Nykyisten ja tulevien riihimäkeläisten hyväksi.