BLOG by Jessica Sonko ja Riitta Takala
Kirjoittajat ovat luottamushenkilöitä Riihimäellä.
Riihimäen palveluverkko ja siinä erityisesti koulujen kohtalo puhututtaa kuntalaisia enemmän kuin moni muu hanke tai suunnitelma kaupunkimme kehittämiseksi.
Sote-asiat eivät enää ole kuin hyvin pieneltä osin omassa päätösvallassamme, mikä on vienyt meiltä sekä suoria vaikutusmahdollisuuksia että vero- ja valtionosuustuloja.
Tilanne on siltä osin uusi ja menossa on sopeutumisvaihe. Huoli erityisesti vanhenevasta väestöstä on suuri.
Riihimäen luottamushenkilöt ovat pitkin kuluvaa vuotta saaneet virkamiehiltä asiallista ja hyvin perusteltua tietoa siitä, missä kouluverkon suhteen meillä mennään ja mikä on taloustilanteemme.
Samanaikaisesti tulee kuitenkin kaupunkiamme viedä eteenpäin, Seuraavana Riihimäki -kehitysohjelma on siitä hyvä esimerkki. On myös kyettävä tekemään sellaisia vaikeita päätöksiä, jotka eittämättä saavat osakseen vahvaa kritiikkiä ja herättävät suuria tunteita niin kuntalaisissa kuin päättäjissäkin – täysin oikeutetusti.
Fakta on se, että väestö vanhenee ja syntyvyys vähenee radikaalisti. Fakta on myös se, että toimintaympäristömme on muuttunut osin sellaiseksi, jota emme olisi voineet kuvitella vielä muutama vuosi sitten.
Palveluverkkoselvityksen ohjausryhmä numero 2 perustettiin tämän valtuustokauden alussa. Kevään 2022 se teki parhaansa muodostaakseen esityksen, jonka pohjalta valtuusto voi päättää asiasta, jota käsiteltiin edellisellä vaalikaudella vastaavassa ohjausryhmässä.
Tulos ei ollut yksimielinen, eikä sitä ollut myöskään valtuuston 29.8.2022 tekemä päätös. Nyt olemme tilanteessa, että ainakin osa kyseisestä päätöksestä avataan, mikä koskee sekä kouluverkkoa että myös muita osa-alueita. Luottamushenkilöt ovat saaneet paljon tietoa päätöksenteon tueksi ja myös tiedolla johtamista on painotettu virkamiesten puolelta.
Tällä hetkellä tiedämme esi- ja alakoululaisten lukumäärän vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Pudotus tulee olemaan jopa noin 500 alakoululaista vähemmän 2030-luvulle tultaessa, eikä näköpiirissä ole mitään, mikä saisi sen radikaalisti muuttumaan.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 160 lasta vähemmän itäisellä alueella. Muun muassa väestönkasvun ja muuttoliikkeiden asiantuntija Rasmus Aro on useaan otteeseen käynyt valistamassa Riihimäen luottamushenkilöitä siitä, että tämänhetkinenkin kasvutavoitteemme 0,2 % on haastava.
Kun itäisen koulun olisi määrä aloittaa 2026 syksyllä, lasten määrä olisi vähentynyt noin 230 lapsen verran. Tämä vastaa 10 perusopetuksen ryhmää. Ryhmien muodostaminen vaatisi yksiselitteisesti oppilasvirtaa länsipuolelta.
Luvut eivät petä, mutta eri tulevaisuudennäkymistä voimme toki keskustella loputtomiin. Olemme tilanteessa, jossa muutaman vuoden kuluttua kaikkiin alakouluihimme ei riitä oppilaita. Sen jälkeen sama tilanne tulee olemaan yläkouluissa, jolloin tiloja tulee vapautumaan. Myös nyt hyvinvointialueella olevia sote-rakennuksia tulee vuokra-ajan loputtua mitä suurimmalla todennäköisyydellä vapautumaan muuhun käyttöön. Nämäkin ovat faktoja.
Tosiasia on myös se, että taloustilanteemme ei ole ollenkaan hyvä johtuen muun muassa edellä mainituista valtionosuuksien ja verotulojen vähenemisestä ja lainakannan kasvamisesta.
Tätä taustaa vasten on tehtävä isoja ja vaikeita päätöksiä liittyen kouluverkkoomme. Niitä, jotka eivät koskaan tule tyydyttämään kaikkia kuntalaisia. Niitä, joita voidaan perustella eri tavoin ja eri näkökulmista. Niitä, joita myös joskus joudutaan muuttamaan. Aina voidaan perustella jonkun alakoulun jatkamista tai lopettamista monilla syillä.
Kaupunginhallituksen esitys 6.5. kokoontuvalle valtuustolle on, että Itäistä koulua ja päiväkotia ei rakenneta. Edelleen se esittää, että Lasin koulu ja Patastenmäen koulu jatkavat toimintaansa; Peltosaareen halutaan nopeuttaa perheille ja lapsille tarkoitettujen palvelujen kehittämistä; vaativan erityisen tuen opetustilojen ajanmukaistaminen, niin nykyisten tilojen kuin muualle sijoittumisen osalta, toivotaan aloitettavan kuluvana vuonna. Kh:n esitys ei ollut yksimielinen. Myös muun sisältöisiä esityksiä tehtiin ja niistä äänestettiin.
Valtuusto tekee maanantaina oman ratkaisunsa. Varmaankin ainoa vaihtoehto, joka ei aiheittasi vastalauseita, olisi se, että kaikki nykyiset koulut jatkavat entisellään ja lisäksi rakennetaan uusi koulu. Ei tarvitsisi miettiä oppilasjakaumaa kaupunginosittain, ei koulumatkan pituutta eikä luokkakokoja. Puhumattakaan siitä, panostetaanko tulevaisuuden tekijöiden kodeissa seiniin vai pedagogisin perustein lasten oppimiseen, kasvun ja kehityksen tukemiseen. Tässä kirjoituksessa esitetyt realiteetit vain eivät tätä vaihtoehtoa millään tavoin tue.
Jessica Sonko
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja
Riihimäen Kokoomus
Riitta Takala
Kaupunginhallituksen jäsen
Riihimäen Kokoomus