● Kotimainen ruoka kiireesti keskiöön

BLOG by Eija Aittola
Kirjoittaja on Riihimäen kaupunginvaltuutettu (Kokoomus Riihimäki)

Uutisoitiin, että Helsingin yliopisto luopuu naudanlihasta ruokaloissaan ensi vuoteen mennessä. Jos tähän asti on käytetty ulkolaista naudanlihaa, niin menköön, mutta voihan sitä siirtyä kotimaiseen lihaan.

Suomessa on iso ryhmä ihmisiä, jotka eivät voi valita mitä syövät. Kaikki jotka syövät yhteiskunnan varoilla tehtyä ruokaa ovat heitä, jotka eivät useinkaan tiedä ruuan alkuperää. Kasvisruokaa tarjotaan hyvin usein ja puhutaan että ruoka on terveellisempää, eettisempää ja sen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin sekaruuassa. Tutkimuksia on tehty ja saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia. Maallikosta tuntuu, että ideologia on tiedettä voimakkaampi mahti näissä asioissa. Näin ei pitäisi olla.

Olen seurannut esim. koulujen ruokalistoja täällä Riihimäellä ja havainnut, että tuontiruuan osuus on kasvanut. Soijaa käytetään esim. kasvisruuissa pääsääntöisesti ja samoin paputuotteita, joita ei Suomessa kasvateta, vaikka nämä voi korvata kotimaisilla tuotteilla. Miksi näin? Suomessa kasvisruoka tarkoittaa laitoskeittiöissä käytännössä ulkolaista ruokaa. Meillä pitkä talvi ja lyhyt kasvukausi pitävät huolen siitä, että kotimaisia kasviksia ei ole tarjolla edullisesti ja halpaa geenimanipuloitua soijaa saa halvalla ympäri vuoden.

Fakta on, että liikenne on yksi suurimpia päästöjen aiheuttajista. Tätä hiilijalanjälkeä voidaan tehokkaasti hillitä vähentämällä ulkomailta tuotavien elintarvikkeiden määrää ja vastaavasti suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita, jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla päästövaikutukset pienenevät ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Suomessa esim. antibioottien käyttö tuotantoeläinten hoidossa on vähäinen verrattuna moneen muuhun valtioon Euroopassa ja muualla maailmassa.

Ilmastonmuutos on vakava asia ja myös julkisella sektorilla pitää ottaa asia huomioon toiminnassaan. Yksi helposti toteutettava on ruokahuollon saaminen ilmastoystävällisemmäksi. Yhteiskunnassa tulee selvittää, mikä on nykyisin laitosruokailussa käytettävien raaka-aineiden kotimaisuusaste. Tämän jälkeen asetetaan tavoite, että ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutus julkisen sektorin ruokahuollossa puolitetaan nykyisestään v 2025 mennessä. Tavoitteen toteutumiseksi laaditaan kattava suunnitelma ja ohjeistus. Jos ja kun haluamme täällä Riihimäelläkin hiilineutraaliksi kaupungiksi tästä voi aloittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *