BLOG by Eija-Liisa Dahlberg
Kirjoittaja on Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsen sekä elinvoimalautakunnan ja teknisen lautakunnan jäsen (Kokoomus Riihimäki)
Kaupungin todellinen elinvoima syntyy kaupungin tuottamien palveluiden ja muiden elinvoimatekojen yhteispanoksesta. Nykyinen strategia ja kaupunginjohtajan Seuraavana Riihimäki -ohjelma painottavat ‘kovia’ elinvoimahankkeita, vaikka strategian keskeisenä osana tulisi olla palveluiden (kaupungin perustehtävän) strateginen
kehittäminen.
Monilla mittareilla mitattuna kehitys menee huonoon suuntaan: oppimistulokset heikentyvät, syrjäytymiskehitys, yksinäisyys, kiusaaminen, väkivalta, rauhattomuus, mielenterveysongelmat, melu, kiire sekä perheiden kasvavat ongelmat. Toisilla menee hyvin, mutta jatkuvasti suurempi osa tarvitsee erityistukea. Olisiko se palveluiden strategisen kehittämisen asia? Miten suunta käännetään?
Opistot ja Monari ovat olleet löysässä hirressä. Asuinalueiden kehitys vaikeutuu, kun tietoja kouluista ja varhaiskasvatuspaikoista ei tiedetä. Koulupolkujen eheyden kanssa on ollut ongelmia. Varhaiskasvatusta ja kehitysvammaisia lapsia hoidetaan huonoissa tiloissa. Tilojen korjaaminen odottaa päätöksiä.
Pidän surullisena sitä kehitystä, jonka vuoden 2017 strategia kaupungissa aloitti. Keskiössä olivat #uusiriksu, asemanseudun kehittäminen, julkinen monumentti radan itäpuolelle, palveluverkon supistaminen ja toimintojen keskittäminen. Suunnitelmalla piti nostaa asukaslukua, yhdistää Peltosaari radan länsipuoleen radan itäpuolelle rakennettavalla julkisella rakennuksella ja elävöittää asemanseutu uudeksi keskustaksi.
Mielestäni siihen on haukattu liian isot asiat yhteen. Liian monia asioita on jäänyt odottamaan tuota julkista rakennusta (Itäinen koulu). Nyt kun suunnittelu on toteutusta vaille valmis, huomaamme, että meillä on jo nyt enemmän koulutiloja kuin tarvitsemme.
Lasten määrää olisi pystytty seuraamaan koko ajan, mutta kun koulun rakentaminen on ollut strategian mukaan muutakin kuin tarvittava opetuspaikka, on jäänyt huomaamatta, ettei tarvetta enää olekaan sille koululle, joka oli 7 vuotta sitten. Nyt nähdään mitä tapahtuu, kun kouluhanketta on viety eteenpäin, koska tarvitaan Peltosaaren kehitystä, erityisoppilaille tilaratkaisut ja tarvitaan joku julkinen rakennus asemanseudun vetonaulaksi. Nämä laput silmillä on tehty selvityksiä ja ja suunnitelmia ja käytetty paljon resurssia asiaan, joka saattaa nyt kaatua.
7 vuotta on pitkä aika. Sinä aikana olisimme varmasti voineet hoitaa joitain strategiassa mainitsemattomia tai odottamaan jätettyjä hankkeita kuntoon: opistojen (Taidekoulu, Musiikkiopisto, Kansalaisopisto) kohtalo, monari, erityislasten ja varhaiskasvatuksen
toimivat tilat, monet peruskorjaukset.
Kaupungin tulee myös kuulla asukkaitaan entistä paremmin. Kaupungin hallintosääntö on siirtänyt vallan valtuutetuilta virkamiehille ja kaupunginhallitukselle. Valtuutetut eivät tunne kaikkien toimialojen toimintaa, elleivät istu esim SiHy:ssä. Siellä istuu 5-6 valtuutettua. Itäisen koulun hankesuunnittelua johtaa kaupunginhallitus ja erilaisia sidosryhmiä on kuultu, mutta ei valtuutettuja. Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto pääsevät lausumaan hankesuunnitelun eri vaiheissa, mutta eivät valtuutetut.
Mielestäni kaupungin perustehtävä on edelleen palveluiden järjestäminen ja niiden kehittäminen. Kuntalain mukaan valtuusto edustaa kuntalaisia ja voi toimia viestinviejänä asukkaiden suuntaan ja tuoda asukkailta tietoa päätöksentekoon. Valitettavasti valtuutetut eivät ole tietoisia kaupungin päätöksenteossa olevista asioista, joilla on merkittäviäkin vaikutuksia palveluihin.
Muutoksia tarvitaan hallintosääntöön ja strategia tulisi päivittää uudessa tilanteessa. Keskittämisstrategia tulisi purkaa, lakkautukset perua ja harkita vakavasti, saammeko esim. suunnitelluilla panostuksilla Jokikylä (yhteensä lähes 8m€) ja asuntomessut (miljoonaluokkaa) sitä elinvoimaa, joka palvelee kaikkia riksulaisia. Jos ei ole pitoa – ei tule myöskään vetoa.
Eija-Liisa Dahlberg
Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsen ja
Elinvoimalautakunnan sekä Teknisen lautakunnan jäsen.
Riihimäen Kokoomus
(Kirjotus julkaistu myös 26.4.2024 Riihimäen Aamupostissa)