MIELIPIDE Mikael Leinonen
Kirjoittaja on Riihimäen kaupunginvaltuutettu
ja kaupunginhallituksen jäsen.
Riihimäen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.11. esittää kaupunginvaltuustolle kaupungin tuloveroprosentin nostamista nykyisestä 7,9 prosentista 8,3 prosenttiin. Kyse ei ole pienestä muutoksesta. Korotus tarkoittaa käytännössä yli viiden prosentin lisäystä riihimäkeläisten maksamaan kunnallisveroon. Vuodelle 2027 se tarkoittaa noin 2,6 miljoonan lisäeuron siirtymistä kuntalaisten taskuista kaupungin käyttöön. Maksajina ovat tavalliset työssäkäyvät ihmiset, yrittäjät ja eläkeläiset.
Riihimäen taloustilanne on vakava. Siitä ei liene eriäviä mielipiteitä. Eri näkemyksiä sen sijaan näyttää olevan siitä, missä järjestyksessä ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan.
Itse katson, että ennen verojen korottamista kaupungin pitäisi osoittaa kuntalaisille, että kaikki aidosti vaikuttavat keinot on käytetty. Veronkorotuksen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.
Esitin kaupunginhallituksen kokouksessa, että vuoden 2027 tuloveroprosentti pidettäisiin nykyisellä 7,9 prosentin tasolla ja että vakaan talouden ohjelman puitteissa ryhdyttäisiin viipymättä nykyistä vaikuttavampiin toimenpiteisiin alijäämän pienentämiseksi. Esitykseni sai kannatusta hallituksen oikeistopuolueilta, mutta hallituksen vasemmistoenemmistö ei ollut valmis tukemaan sitä.
Samassa kokouksessa käsiteltiin myös valtuustoaloitetta velkajarrun käyttöönotosta. Velkajarrun tarkoituksena olisi ohjata kaupungin taloutta pitkäjänteisemmin ja estää velkaantumisen jatkuva kasvu. Esitin asian valmistelua siten, että kaupunginhallitus voisi tuoda valtuuston päätettäväksi konkreettisen esityksen velkajarrun käyttöönotosta. Myös velkajarrun edistäminen kaatui äänten jakautuessa kuten verokysymyksessä.
Kokouksen perusteella kaupunginhallituksessa talouden tasapainottamiseen on muodostunut kaksi erilaista näkemystä. Toinen korostaa verotulojen lisäämistä. Toinen korostaa rakenteellisten uudistusten, menokurin ja taloudellisten reunaehtojen vahvistamista ennen veronkorotuksia. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon.
Jätin veropäätöksestä eriävän mielipiteen. En voi hyväksyä sitä, että välttämättömien ratkaisujen lykkääminen johtaa talouden korjaamisen siirtämiseen veronkorotuksina riihimäkeläisten työssäkäyvien ja eläkeläisten maksettavaksi.
Verojen korottaminen voi helpottaa taloustilannetta hetkellisesti, mutta ei poista ongelmien juurisyitä. Huomionarvoista on sekin, että kunnallisvero on tasavero ja sen korotus kolahtaa kovasti pienempituloisiin. Korotus vähentää riihimäkeläisten ostovoimaa, heikentää kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä lykkää niitä päätöksiä, jotka ennemmin tai myöhemmin on joka tapauksessa tehtävä.
Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2027 tuloveroprosentista kokouksessaan 9.11. Toivon, että valtuutetut arvioivat vielä, onko veronkorotus todella perusteltu tässä vaiheessa.
Riihimäen talous täytyy saada kestävälle pohjalle. Meillä on vielä kiviä käännettävänä ennen käden sujauttamista syvemmälle riihimäkeläisten taskuihin.
Mikael Leinonen
Kaupunginhallituksen jäsen, Riihimäki