MIELIPIDE Elina Riutta
Kirjoittaja on Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.
Riihimäen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta päätösten seurauksista pitää puhua suoraan.
Riihimäen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.6.2026 vakauttaa taloutta muun muassa korottamalla veroja 0,3–0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2027. Toimenpiteistä ja veronkorotuksista päätetään talousarvion yhteydessä marraskuussa.
Riihimäen talouden vakauttaminen on välttämätöntä. Menojen ja tulojen on oltava kestävällä pohjalla, jotta palvelut turvataan tulevina vuosina. Päätösten seurauksista kertominen ei ole pelottelua, vaan avoimuutta nimenomaan niille, joihin päätökset vaikuttavat.
Siksi vakauttamisen keinoista ja vaihtoehdoista pitää puhua suoraan. Veronkorotus on suora lisälasku riksulaisille eikä kuntavero ole progressiivinen. Jos kunnallisveroa korotetaan edes suunnitellun minimin verran 0,3 prosenttiyksikköä, 30 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa noin 90 euroa ja 50 000 euroa ansaitseva noin 150 euroa enemmän vuodessa veroa.
Riihimäen houkuttelevuus perustuu siihen, että täällä on hyvä asua, tehdä töitä ja kasvattaa perhettä. Jokainen riksulaisilta verotettu euro on pois kotitalouksien ostovoimasta.
Jos kunnallisvero nousisi 8,2 prosenttiin, Riihimäen vero olisi 0,5 prosenttiyksikköä Hyvinkäätä ja 2,9 prosenttiyksikköä Helsinkiä korkeampi. Käytännössä 30 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaisi Riihimäellä noin 150 euroa enemmän kuin Hyvinkäällä ja noin 870 euroa enemmän kuin Helsingissä. 50 000 euroa ansaitsevalla erot olisivat noin 250 euroa Hyvinkääseen ja noin 1 450 euroa Helsinkiin verrattuna. Vertailu Hyvinkääseen ja Helsinkiin on aiheellinen. Moni riksulainen käy pääkaupunkiseudulla töissä ja miettii, mitä asuminen täällä kokonaisuutena maksaa.
Vakaan talouden ohjelma on vuosille 2027–2029 eli kolmelle vuodelle. Päätös tarkoittaa, että veronkorotus voi tulla jokaisena vuotena, jos emme tee rakenteellisia uudistuksia. Siksi olisi tarpeen saada rajaus, että näinä kolmena vuotena vain yksi veronkorotus on mahdollinen.
Veronkorotuksia ei voi perustella hähmäisesti sillä, mikä on “riittävästi”, kuten kaupunginvaltuuston saamassa pohjaesityksessä kuvattiin veronkorotusten määrää ja kestoa. Jos perusteet jäävät epämääräisiksi, ovi jää auki tuleville korotuksille. Riksulaisilla on oikeus tietää, miksi verotaakkaa kasvatettaisiin ja mitä vaihtoehtoja on selvitetty.
Veronkorotusten on oltava viimeinen keino. Taloutta pitää tasapainottaa ensisijaisesti rakenteista, toiminnan uudistamisesta ja investointien priorisoinnista veronkorotusten sijaan. Pitkällä aikavälillä elinvoimaa leikkaava veronkorotus voi tulla kalliimmaksi kuin uudistusten tekeminen ajoissa.
Riihimäki tarvitsee selkeät talouden raamit ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Riksulaisille pitää voida kertoa suoraan, mitä vaihtoehdot tarkoittavat. Se ei ole pelottelua, vaan vastuullista päätöksentekoa.
Elina Riutta
Kirjoittaja on Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.