Blog by Aino Närkki
Kirjoittaja on Riihimäen seudun kttky:n hallituksen jäsen, aluevaltuutettu ja kansanedustajaehdokas
Meneillään on vanhustenviikko. Yksistään Kanta-Hämeessä on n. 45 000 yli 65 -vuotiasta. Tavoite pitkäikäisyydestä ja lisääntyneistä terveistä elinvuosista on toteutunut siis hyvin. Työurat ovat pidentyneet ja senioreiden toimintakyky on parantunut. Ikääntyvät ovat kuitenkin moninainen joukko; ikäerot ovat 30 vuoden luokkaa myöhäisessä keski-iässä ja työelämässä olevista 90 + kansalaisiin.
Vanhustyön keskusliitto julkaisi vastikään laajan kansalaistutkimuksen asenteista vanhuutta kohtaan. Selvityksessä kysyttiin myös nuorten näkemyksiä ikään liittyen 16 vuotiaista lähtien. Tutkimuksen päätulos on, että yleisesti vanhuuteen suhtaudutaan yksilötasolla myönteisesti, mutta yhteiskunnan tasolla havaittiin yllättävän paljon ikään liittyviä kielteisiä asenteita. Vanhat ihmiset eivät tule kuulluksi omissa asioissaan esimerkiksi soten peruspalveluissa ja poliittisessa
päätöksenteossa.
Näyttäisi siltä, että yhteiskuntamme on suunniteltu ja rakennettu lyhyempää elämää varten. Ihmisten eliniän pidentyminen on ollut nopeampaa kuin päättäjien kyky muuttaa yhteiskunnan
rakenteita. Myös politiikassa tekemisen tapa on muuttunut; esimerkkinä vaikkapa somen elämäntapapäivityksillä ylläpidetyt henkilöbrändit, jotka vievät huomiota pois vaikeista
asiakysymyksistä. Valtaan nousseiden neljän puolueen vähän yli kolmekymppiset naisministerit herättivät hallituskauden alussa paljon huomiota, mutta kokoonpanon aikaansaannokset näemme vasta myöhemmin.
Santeri Kinnunen (21 v.) kirjoitti AP:ssa (6.10.22) osuvasti, että ”ei ole nuorten asioita tai vanhojen asioita, on vain yhteisiä asioita.” Se, että yksilöä katsotaan ensin iän ja vasta sitten kykyjen ja persoonan kautta, ei ole enää tätä päivää. Ikäsyrjintää on myös nuorten kohdalla; nuoria saatetaan arvioida enemmän iän kuin esittämiensä asioiden perusteella.
Demokratia vaatii toteutuakseen yhteiskunnan rakennetta vastaavaa päätöksentekojärjestelmää. Kaiken ikäisillä on tarve tulla kuulluksi ja vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla samat. Nuoret ja vanhat rakentavat tätä yhteiskuntaa yhdessä eikä vastakkainasetteluun ole varaa.
Haastavina aikoina on syytä vaatia päättäjiltä henkistä kypsyyttä, kokemusta ja perspektiiviä. Mutta mukaan tarvitaan myös nuoria, jotka koettelevat rajoja ja tuovat viestiä ajattelutapojen muutoksesta.
Me suomalaiset voimme onneksi vaikuttaa vapaissa vaaleissa olimmepa nuoria aikuisia tai vanhoja. Me kaikki haluamme myös rakentaa lapsillemme paremman maailman. Loppujen lopuksi eri ikäisten perimmäiset arvot poikkeavat toisistaan vähemmän kuin mitä yleisesti ajattelemme: kansakuntamme uskoo demokratiaan, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja menestyksen tavoitteluun. Ikääntyville ilmastonmuutos, kiertotalous ja nuorten ongelmat ovat tärkeitä siinä missä nuorillekin. VTKL:n selvitys osoittaa kuitenkin, että ymmärrystä ja kuuntelutaitoa tarvitaan lisää ilman ennakkoluuloja ja yli puoluerajojen varsinkin 1,2 miljoonan yli 65 -vuotiaan kohdalla.